tiistai 22. toukokuuta 2012
Kilpaurheilu on kaupallista viihdettä
Vast'ikään päättyneen jääkiekkoturnauksen jälkeen pitäisi laajemminkin olla selvää, että huippu-urheilu on enimmäkseen kaupallista viihdettä. Tähän saakka on monissa yhteyksissä kehevästi vakuutettu sitä, miten suuri merkitys urheilijoilla on esikuvina ja urheilumenestyksellä kansallisen identiteetin vahvistajana. Tämä on jo enimmäkseen historiaa.
Kaupallistunut kilpailutoiminta on todellinen hyötyjä säilyneestä suhteesta valtioon. Tätä etua ei ole muulla liike-elämällä. Lajit ja niiden tukijat saavat runsaasti ilmaista mainosaikaa tiedotusvälineissä. Suorituspaikkoja rakennetaan paljolti verovaroilla. Tukea tulee myös toimintaan.
Annetun tuen vastineeksi saadaan kohujuttuja, palkkarästejä, sopupelejä, kiellettyjä aineita ja sitä rataa. Sen sijaan en usko, että yksikään sokeritautivaarassa oleva lisää liikuntaa kisojen tai kisamenestyksen siivittämänä. Vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen, jos kaikki "viralliset" kisaoluet on kitattu huolella.
Suurimpien tapahtumien näkyvinä tukijoina on yleensä nautintoaineiden valmistajia. Tuotteet ovat runsaasti nautittuina haitallisia. Tästä johtuen mainonta ei sovi yhteen esimerkiksi nuorisokasvatuksen kanssa. Mainonnan kieltämisen tai rajoittamisen sijaan pitää harkita sitä, onko näistä lajeista sittenkään esikuviksi.
Mitä sitten alussa mainittuihin kisoihin tulee, ne menivät jokseenkin hyvin. Vaikka parissa ottelussa katsomossa oli autiota, voittoa tuli sekä järjestäjille että televisioyhtiölle. Eikä siinä ei ole mitään pahaa, koska liiketoiminnan pitää olla kannattavaa.
sunnuntai 13. toukokuuta 2012
Kieltolaista nykyaikaan
YLEn A2:n teemana on Känni-ilta. Johdantoteksti vilisee kielto- ja rajoitusehdotuksia. Itse en ole kieltojen enkä rajoitusten kannalla. Toisaalta en missään tapauksessa pidä myöskään jatkuvasta juopottelusta enkä kohtuuttomasta kännäyksestä.
Olisi vähitellen aika havaita, että alkoholiongelmat eivät ratkea valtiojohtoisesti. Kun sääntöjä ja rajoituksia lisätään, kansalaisten asenteet kääntyvät näitä vastaan ja samalla alkoholihaitat tulevat hyväksytymmiksi. Vastaavasti lakien lievennykset ja EU-jäsenyyden myötä tapahtunut hintojen lasku ovat muuttaneet asenteita jyrkemmiksi juopottelua vastaan. Tämä on hyvä suunta, mutta se ei nimenomaan ole peruste tiukennuksille.
Hintojen pudottaminen tehtiin tarkoituksella kerralla, jotta voitaisiin taivastella räjähtäneitä kulutuslukemia. Olihan selvää, että padon purkaminen aiheuttaa tulvan. Kulutus ei tainnut kuitenkaan nousta riittävästi ja on kääntynyt jopa laskuun, joten näiltä ammattinsa ja asenteensa puolesta huolestuneilta lähti paras terä.
Tutkija Kimmo Herttua on jossain haastattelussa todennut, että sata vuotta harjoitettu tiukka valtiojohtoinen alkoholipolitiikka on estänyt luontevan suhtautumisen alkoholiin. Ongelmakäytöllä perustellaan rajoituksia, jotka kohdistuvat melkeinpä yksinomaan keskivertoihmisiin.
Kello 9:n sääntö on hyvä esimerkki huonoista kielloista. Se kiusaa enimmäkseen niitä tavallisia kansalaisia, jotka asioisivat kaupassa ruuhkia välttääkseen heti aamulla. Myös mökille lähtiessään voisi käydä kaupassa, koska syrjäseuduilta kaupat ovat sulkeneet ovensa. Myös ulkomaalaiset ovat juuri tämän kiellon kohdalla muistaneet olevansa juuri Suomessa.
Toinen järjetön kielto on väkevien kohdalla. Nykyaikana on hyvin erikoista, ettei Alkon verkkosivuilla ole edes hinnastoa. Tälläkään kiellolla ei raitisteta ketään, mutta kiusa se on pienikin kiusa.
Itse en olisi kieltämässä esimerkiksi olutmainontaa urheilukilpailuissa. Alkoholimainonta on tiiviisti mukana esimerkiksi moottoriurheilun rahoituksessa. Olisikin aika havaita ja tunnustaa, että huippu- ja kilpaurheilu ovat puhtaasti kaupallista liiketoimintaa. Huippu-urheilun yhteys nuorisokasvatukseen ja terveysliikuntaan on olematon ja vaikutus on jopa haitallinen. Viime kevään torihillunta osoitti, että mitalijuhlat ovat paremminkin K18 kuin S. Urheilu pitäisi asemoida uudelleen yhteiskunnassa.
Olisi vähitellen aika havaita, että alkoholiongelmat eivät ratkea valtiojohtoisesti. Kun sääntöjä ja rajoituksia lisätään, kansalaisten asenteet kääntyvät näitä vastaan ja samalla alkoholihaitat tulevat hyväksytymmiksi. Vastaavasti lakien lievennykset ja EU-jäsenyyden myötä tapahtunut hintojen lasku ovat muuttaneet asenteita jyrkemmiksi juopottelua vastaan. Tämä on hyvä suunta, mutta se ei nimenomaan ole peruste tiukennuksille.
Hintojen pudottaminen tehtiin tarkoituksella kerralla, jotta voitaisiin taivastella räjähtäneitä kulutuslukemia. Olihan selvää, että padon purkaminen aiheuttaa tulvan. Kulutus ei tainnut kuitenkaan nousta riittävästi ja on kääntynyt jopa laskuun, joten näiltä ammattinsa ja asenteensa puolesta huolestuneilta lähti paras terä.
Tutkija Kimmo Herttua on jossain haastattelussa todennut, että sata vuotta harjoitettu tiukka valtiojohtoinen alkoholipolitiikka on estänyt luontevan suhtautumisen alkoholiin. Ongelmakäytöllä perustellaan rajoituksia, jotka kohdistuvat melkeinpä yksinomaan keskivertoihmisiin.
Kello 9:n sääntö on hyvä esimerkki huonoista kielloista. Se kiusaa enimmäkseen niitä tavallisia kansalaisia, jotka asioisivat kaupassa ruuhkia välttääkseen heti aamulla. Myös mökille lähtiessään voisi käydä kaupassa, koska syrjäseuduilta kaupat ovat sulkeneet ovensa. Myös ulkomaalaiset ovat juuri tämän kiellon kohdalla muistaneet olevansa juuri Suomessa.
Toinen järjetön kielto on väkevien kohdalla. Nykyaikana on hyvin erikoista, ettei Alkon verkkosivuilla ole edes hinnastoa. Tälläkään kiellolla ei raitisteta ketään, mutta kiusa se on pienikin kiusa.
Itse en olisi kieltämässä esimerkiksi olutmainontaa urheilukilpailuissa. Alkoholimainonta on tiiviisti mukana esimerkiksi moottoriurheilun rahoituksessa. Olisikin aika havaita ja tunnustaa, että huippu- ja kilpaurheilu ovat puhtaasti kaupallista liiketoimintaa. Huippu-urheilun yhteys nuorisokasvatukseen ja terveysliikuntaan on olematon ja vaikutus on jopa haitallinen. Viime kevään torihillunta osoitti, että mitalijuhlat ovat paremminkin K18 kuin S. Urheilu pitäisi asemoida uudelleen yhteiskunnassa.
torstai 10. toukokuuta 2012
VATT ja Vartiainen omassa asunnossa asujien kimpussa
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen paljastaa poliittiset mielipiteensä heti alkajaisiksi (HS, TalSa). Hyökkäys omistusasumista vastaan vuokraisäntien puolesta on harvinaisen raju. Korkovähennyksestä olen Vartiaisen kanssa ehkä samoilla linjoilla, mutta muuten johtajan kanta näyttäytyy voimakkaasti asenteelliselta.
Ensinnäkään korkeampi kiinteistövero ei ole ratkaisu mihinkään yhteiskunnan nykyisistä ongelmista. Köyhimmillä alueilla ei ole arvokiinteistöjä, mitä verottaa.
Kannatan siis korkovähennyksestä luopumista asteittain. Samalla varainsiirtoveroa pitäisi laskea tai poistaa kokonaan, jotta se ei olisi järkevien asuntokauppojen esteenä.
Oman asunnon myyntivoiton verovapautta voisi myös kaventaa tai sen voisi jopa poistaa. Tämä kannustaisi kirjaamaan tehdyt peruskorjaukset ja pienemmätkin remontit. Tuloksena saattaisi olla harmaan talouden väheneminen. Vastaavasti myös tappio tulisi vahvistaa, jos joutuu myymään asunnon Vartiaisen mainitseman paperitehtaan vierestä.
Päähänpinttymä laskennallisen asuntotulon verottamisesta on lähinnä surkuhupaisa. Verotetaanko yleensäkään missään hinnaneroa tulona? Vastaavasti työmatkansa kävelevää pitäisi muistaa työmatkatuloverolla ja tervettä verovelvollista sairauskuluttomuustuloverolla. Kaupassa hyödykkeet ovat kioskeja halvempia, joten eron tasaamiseksi tarvitsisimme päivittäiskaupanostotuloveron. Raitis tupakoimaton autoton kansalainen olisi tosi hyvä kohde - oikein veropinnari. Tuskin Vartiainen saa laskennalliselle idealleen laajempaa kannatusta.
Mieleen tulee, että mitä on Vartiaisen puheiden taustalla. Rivien välistä pistää esiin halu ajaa vuokranantajien asiaa. Olisikohan tässä osoitettu tukea etujärjestöjen ja niiden säätiöiden suuntaan?
Vartiainen väittää vuokra-asunnossa asuvien rahoittavan omistusasumista. Tämä lienee vain tulkinnallista ja VATTn "laskennallista" tukea. Valtio tukee molempia asumismuotoja, mutta korkovähennyksestähän olimmekin päässeet jo sopuun.
Vartiaisen mielestä on väärin, että "aika pienillä tuloilla ... saa aika mukavan elintason". Työhaluja pitäisi lisätä kovemmalla kiinteistöverolla. Tähän olisi mielenkiintoista saada tarkennusta. Mitähän tulotasoa ja mitä asumistasoa johtaja tarkoittaa?
Ensinnäkään korkeampi kiinteistövero ei ole ratkaisu mihinkään yhteiskunnan nykyisistä ongelmista. Köyhimmillä alueilla ei ole arvokiinteistöjä, mitä verottaa.
Kannatan siis korkovähennyksestä luopumista asteittain. Samalla varainsiirtoveroa pitäisi laskea tai poistaa kokonaan, jotta se ei olisi järkevien asuntokauppojen esteenä.
Oman asunnon myyntivoiton verovapautta voisi myös kaventaa tai sen voisi jopa poistaa. Tämä kannustaisi kirjaamaan tehdyt peruskorjaukset ja pienemmätkin remontit. Tuloksena saattaisi olla harmaan talouden väheneminen. Vastaavasti myös tappio tulisi vahvistaa, jos joutuu myymään asunnon Vartiaisen mainitseman paperitehtaan vierestä.
Päähänpinttymä laskennallisen asuntotulon verottamisesta on lähinnä surkuhupaisa. Verotetaanko yleensäkään missään hinnaneroa tulona? Vastaavasti työmatkansa kävelevää pitäisi muistaa työmatkatuloverolla ja tervettä verovelvollista sairauskuluttomuustuloverolla. Kaupassa hyödykkeet ovat kioskeja halvempia, joten eron tasaamiseksi tarvitsisimme päivittäiskaupanostotuloveron. Raitis tupakoimaton autoton kansalainen olisi tosi hyvä kohde - oikein veropinnari. Tuskin Vartiainen saa laskennalliselle idealleen laajempaa kannatusta.
Mieleen tulee, että mitä on Vartiaisen puheiden taustalla. Rivien välistä pistää esiin halu ajaa vuokranantajien asiaa. Olisikohan tässä osoitettu tukea etujärjestöjen ja niiden säätiöiden suuntaan?
Vartiainen väittää vuokra-asunnossa asuvien rahoittavan omistusasumista. Tämä lienee vain tulkinnallista ja VATTn "laskennallista" tukea. Valtio tukee molempia asumismuotoja, mutta korkovähennyksestähän olimmekin päässeet jo sopuun.
Vartiaisen mielestä on väärin, että "aika pienillä tuloilla ... saa aika mukavan elintason". Työhaluja pitäisi lisätä kovemmalla kiinteistöverolla. Tähän olisi mielenkiintoista saada tarkennusta. Mitähän tulotasoa ja mitä asumistasoa johtaja tarkoittaa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
