Kun suuren yhtiön iso kiho myy asuntonsa ja ryhtyy vuokralaiseksi asuntoedun turvin, nostaa tapaus esiin monta kysymystä. Suojasiko ostaja johtajan asunto-omaisuuden mahdolliselta hintatason laskulta? Kuka teki todelliset päätökset yhtiöissä? Avoimia kohtia on monia ja osin tiedot jäävät ainakin vähäksi aikaa piiloon, kun Finanssivalvonta auliisti salasi selvityksensä.
Tapaus nostaa esiin myös verottajan osuuden työsuhde-etuuksien määrittelyssä. Kenelle ja miksi nykymuotoisella etuuskäytännöllä halutaan etua tuottaa? Jos verotettavaksi arvoksi määritellään murto-osa käyvästä arvosta, syntyy merkittävä veroton palkanlisä. Toisaalta veroetu muiden tukiaisten tavoin vaikuttaa myös hintatasoon. Eikä tämäkään ole tervettä.
Kun tämän kevään aikana tehdään päätöksiä valtion talouden tasapainottamisesta, työsuhde-etuusjärjestelmän karsimisella voidaan veropohjaa laajentaa merkittävästi. Samalla oikeudenmukaisuuskin paranisi, koska nykyinen järjestelmä suosii nimenomaan hyväosaisia. Otsikolla viittaan viikolla uutisoituun tutkimukseen, jonka mukaan rikkaat ovat muita kehevämpiä etujen tavoitteluun kyseenalaisin ja jopa laittomin keinoin. Koska uutisessa erityisesti mainittiin käyttäytyminen liikenteessä, erityisesti autoetu joutaa huolellisen tarkastelun kohteeksi.
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)