sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Helppokäyttöisyyden vaikeus

Vuosi sitten oli uhka, että Sonera kerää vanhukselta puhelinlangan rullalle. Niinpä päätimme hankkia samalla sekä kännykän että pöytäpuhelimen joululahjaksi. Kummankin piti olla helppokäyttöinen.

Nyt vajaan vuoden kokemuksella voi todeta, että tuotteissa on vielä runsaasti kehittämistä. Syyksi suurten valmistajien haluttomuuteen tarjota helppokäyttöistä puhelinta voisi arvella tehtävän vaikeutta. Alla mainitut seikat koskevat mainittujen laitteiden lisäksi varmasti monia muitakin malleja. Ennen hankintaa kannattaa ehdottomasti lukea laitteen käyttöohje.

Kännykkä on Doro 330gsm. Se oli ensisilmäyksellä sopivan kokoinen ja ominaisuuksia oli aivan riittävästi.
  • Jo ensimmäisiä asetuksia tehdessä tuli ilmi, että sivupainike ei sovi helppokäyttöpuhelimeen. Toisaalta painikkeen liikuttelu ja painaminen sekä toisaalta painikkeen käyttö yhdessä muiden näppäinten kanssa valikoissa on jopa vaativampaa kuin tavanomaisen puhelimen käyttäminen.
  • Puhelun katkaisun ja virtanäppäimen yhdistäminen ei myöskään sovi helppokäyttöpuhelimeen.
  • Lepotilassa puhelimen näyttö on täysin pimeä, joten puhelin voi epähuomiossa olla myös pitkän aikaa kiinni.
Tämän Doron valikko ei ole helpoimmasta päästä, mutta tämä seikka ei juurikaan haittaa laitteen käyttäjää. Satunnaiselle avustajalle se on haasteellinen.

Pöytäpuhelimeksi tuli ostettua Think TIT-900 GSM. Esittelytekstistä huolimatta tämä puhelin ei sovellu erityisen hyvin ikäihmisille.
  • Pelkästään englanninkielisten näppäin- ja valikkotekstien vuoksi puhelin ei sovellu ikäihmisille. Kieli tosin mainittiin esitteessä, muttei oltu tarkkoina.
  • Käyttöohje on painettu ikäihmisille sopimattomalla pienellä kirjasinlajilla. Käyttöohjeessa ei ole sisällysluetteloa, joten toimintojen hakeminen vaatii erityistä tarkkuutta. Lisäksi osa käyttöohjeesta on jäänyt englanniksi.
  • Käyttöohjeessa ja puhelimen toiminnassa on ristiriitaisuuksia.
  • Puhelimen näppäintoiminnot eivät ole johdonmukaisia. Kohderyhmälle näppäinten kaksoistoiminnot eivät yksinkertaisesti sovellu. Puhelun avaus- ja sulkunäppäimet pitää olla erillään ja paremmin merkittyjä.
  • Pikavalinnat eivät ole aitoja. Ne ovat numeroiden toisintoja, joita pitää siis painaa pidempään. Vanhemmille ihmisille eivät eri pituiset painallukset ole helppoja.
Oma lukunsa on, että tämä laitteen toiminnassa on selviä puutteita.
  • Akun varaustilaa osoittava palkki lienee hämäystä, koska akku loppuu palkin lyhentymättä.
  • Joko virtakytkin on kehnoa tekoa tai laitteen käynnistyminen on hapuilevaa, mutta jokaisella käynnistyskerralla ei voinut olla varma toiminnasta.
  • Kelloa pitää asettaa aikaan vähän väliä. Mihin tuota akkua oikein käytetään?
  • Kansainvälisessä muodossa tallennetut numerot (+358..) näkyvät muodossa +?2#?358.. eivätkä toimi soitettaessa.
  • Laite on käynyt jo kahdesti huollossa.
Molempien laitteiden käyttöohjeissa selostetaan näppäintoimintoja. Kuitenkin kohderyhmälle olisivat välttämättömiä tilanneohjeet, joissa kaikki tarvittavat valinnat selitetään aivan alusta pitäen.

Laitteiden numeronäppäimet ovat kookkaat ja hyvin merkityt. Tässä Doron kännykkä eroaa edukseen tavanomaisista matkapuhelimista.

torstai 26. marraskuuta 2009

Vaalikikkailua pitäisi välttää

Tämän syksyn kestoaihe vaalirahoituksesta voi pudottaa jonkin verran seuraavien vaalien äänestysprosenttia. Edustajiemme kovakorvaisuus kansan mielipidettä kohtaan mediamaksusta tai YLE-verosta pudottaa ehkäpä enemmän. Eduskunnan täydellinen piittaamattomuus kansalaismielipiteestä esimerkiksi autoveroasioissa on suorastaan rapauttanut kiinnostusta politiikkaan ja virkakuntaan. Tässä muutos tuli vasta EU:n painostuksen seurauksena.

Jos politiikan sisältö ei vastaa äänestäjien näkemyksiä, on turha odottaa vaalivilkkauden lisääntymistä vaalien aikaa tai tapaa muuttamalla.

Äänestysprosentin lasku ei johdu vaalikuukaudesta. Eduskuntavaalien siirtäminen pääsiäisen sekaan on epätoivoista kikkailua. Yhä harvempi vierailee vaalikojuilla ja vastaavasti tiedotusvälineiden merkitys kasvaa.

Tarja Cronberg pelasi uhkapeliä ja hävisi. Tämän ei todellakaan ole vaalijärjestelmän vika. Vaikka äänikynnys Pohjois-Karjalassa on prosenteissa korkea, ei se ole äänimääränä poikkeava. Pienillä luvuilla prosentit helposti hämäävät. Vaalilaskennan tahallinen mutkistaminen tuskin lisää kiinnostavuutta.

Vanhasen esitys kunnallis- ja EU-vaalien yhdistämisestä olisi tarkemman harkinnan arvoinen. Valtuustojen toimikauden yhtenäistäminen EU-parlamentin kanssa ei aiheuttane suurta ongelmaa.

perjantai 13. marraskuuta 2009

Media, ihmisen paras ystävä?

Entinen sanomalehti Kalevan päätoimittaja Risto Uimonen julkaisi tänä syksynä kirjan "Median mahti", jossa käydään läpi julkisuuden paineessa paikkansa jättäneiden tapauksia. Uimonen on useissa yhteyksissä luonnehtinut median muuttumista sylikoirasta vallan vahtikoiraksi. Tämä koiravertaus saattaa kuvata kehitystä jopa enemmän kuin kirjoittaja tarkoittaakaan.

En ole mikään koirien tuntija, mutta oletan sylikoiran olevan säyseä kaikkia kohtaan. Sen sijaan vahtikoira pitää tuntemattomat loitolla. Omistajaansa se tottelee nöyrästi. Ja sanotaanhan, että koira ei pure ruokkivaa kättä.