Viittaan ohjelmilla mm. SVT:n ohjelmaan Uppdrag Granskning ja vasta TV:ssä nähtyyn elokuvaan Sinivalkoinen valhe. Toisaalta monissa yleisön kirjoituksissa on kerrottu koululiikunnan kilpailullisuuden vieneen liikuntahalut.
Oma näkemykseni on, että terveyden ylläpitämiseen tähtäävä kuntoliikunta ja toisaalta kilpaurheilu eivät tue toisiaan juuri millään tavoin. Järjestökenttä ja niiden tempaukset palvelevat enemmän ellei jopa yksinomaan kilpailua. Työsuhdeseteleistäkin hyötyvät alan yrittäjät, mutta kansanterveyden kannalta niistä kannattaisi luopua. Kertyvät verovarat voisi käyttää paremmin kohdennettuina.
Ongelman ydin on liikkumattomissa. He eivät ole järjestöille kiinnostava kohderyhmä. Toisaalta ohjaajien ja valmentajien viesti ei mene myöskään perille, koska heillä on usein itsellään kilpailutausta. Liikkumattomien oma asenne voi olla hyvinkin erilainen ja jopa vastenmielinen. Yhteistä kieltä ja kokemusta ei juurikaan ole.
Kuulun niihin, jotka liikkuvat pelkästään "lääkärin määräyksestä". Oma ajatukseni onkin, että tarvittaisiin jotain AA:n tapaista toimintaa. Kun toinen liikuntaa inhoava yrittää innostaa asiaperusteilla kuntoiluun, olisi ainakin lähtökohta yhteinen.