sunnuntai 3. toukokuuta 2020

LEDeistä valaistusta, osa 3

Ympäri valaisevia tai laajan valaisukulman LED-lamppuja on niukasti tarjolla.  Vielä vähemmän on valikoimaa tietyn värilämpötilan lampuissa.  2700 K:n filamenttilamppu valaisee suhteellisen laajalti.  Myös joitain 4000 K:n lamppuja on markkinoilla.

Käytän yleisvalaistukseen 3000 K:n lamppuja ja 3500 K:n loisteputkia.  Siksi yllätyin, kun Airamin Decor-sarjassa näytti olevan käyttööni sopivia lamppuja.  Ostin kruunuvalaisimeen 5 kpl 8 W:n opaalilamppua (keskellä).

Myöhemmin hakuhaaviin jäi Verkkokaupan kirkas vastaava LUMOVA CLASSICA 8,6 W (vasemmalla).

Toinen yllätys seurasi siitä, että Airamin lamppu ei juurikaan eroa vastaavasta 2700 K:n kirkkaasta filamenttilampusta.

Vaikka oheinen kuva ei täysin vastaakaan näköhavaintoa, antaa se viitteitä lamppujen eroista ja yhtäläisyyksistä.  Alakuvassa kolme lähimpää lamppua on samassa järjestyksessä yllä olevien kanssa.  Silmämääräisesti Decor on hyvin lähellä 2700 K:n lamppua.  Vaikka mikään ostamani 3000 K:n lamppu ei tee kruunussa vastaavaa valokuviota, arvioin muutoin Lumovan olevan lähimpänä niitä.


Kruunuihin tämä Lumova on kuitenkin liian kirkas, joten sopiva lamppu on yhä hakulistalla.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Sutta ja sekundaa 3


Kaikkien LED-lamppujen käyttöikä ei ole luvatun mukainen.  Kuvan HYUNDAI A60 oli vaatehuoneen katossa muutaman vuoden.  Käyttötunteja tuki tuskin satoja ja kytkentäkertoja ehti tulla enintään muutama tuhat.

Ei tämä kokonaan pimennyt.  Valoteho jäi varsin vaatimattomaksi niin, etten heti hehkua huomannut.

LEDeistä valaistusta, osa 2

Takakuistin kaksikkovalaisimien PL-lamput syttyivät pakkasella hyvin hitaasti.  Lamppujen valon lisääntyminen kesti lisäksi todella kauan.

Kuulemani mukaan LED-lamppujen vaihtaminen kaksikkovalaisimiin on voinut vaatia muutoksia johdotukseen.

lauantai 18. huhtikuuta 2020

LEDeistä valaistusta, osa 1

Ensimmäinen kokeilu oli yritys korvata LEDeillä halogeenilamppuja.  Valaisin on kolmen lampun LIVAL jostain 80-luvun lopulta.  20 W:n MR16 halogeenilamput sammuivat yksi toisensa jälkeen.  Vaihdoin tilalle GU5.3-kantaisia LED-lamppuja, kun niitä tuli saataville.

3 halogeenilampun LIVAL-valaisin










Viimeisen halogeenin vaihtaminen LEDiksi ei sitten enää onnistunutkaan.  Kytkettäessä lamput vain välähtivät.  Selitys käyttäytymiselle lienee käytetyn virtalähteen tarvitsema pienin antovirta, joka ei LEDeillä ylity.  Valaisimessa on nyt syttymistä varten yksi halogeeni, jonka sävy ja valaisukulma poikkeaa hieman LED-lampuista.
LEDien keskellä on halogeeni
Valmistajalla tai mallilla ei toistaiseksi ole ollut eroa.  En ole vielä kokeillut, toimisiko valaisin esimerkiksi 6,5 W:n LEDeillä, koska nämä ovat turhan arvokkaita pelkkää kokeilua varten.

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Vaalikoneiden kaavamainen vaikeus

Järjestään vuoden 2019 eduskuntavaaleja varten tehdyt vaalikoneet käyttävät kaupallisista mielipidekyselyistä tuttua kaavaa.  Käyttäjältä kysytään, kuinka paljon hän on samaa tai erimieltä annetuista kysymyksistä.  Useimmiten osaamme vastata kysymykseen "ostatko auton/asunnon/puhelimen seuraavan puolen vuoden aikana".  Kaavamainen ja painoarvoton kysely on helppo tulosten käsittelyn kannalta.

Joihinkin vaalikoneiden kysymyksiin kaavamaisuus sopii.  YLEn 9/30 "Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin" on pelkkä mielipidekysymys, johon nämä mallit on tehty.  HSn 2/30 "... vanhuksen omaisuutta tulisi käyttää hoivamaksujen kattamiseen" tai Kalevan kysymys polttomoottoriautojen kieltämisestä ovat myös kohtuullisen yksikäsitteisiä, koska joko toimitaan tai sitten ei.  Näissä ei liene epäselvyyttä mielipiteestä, vaikka vastaaja olisi eri mieltä.  Tosin Kalevan kysymys ei tarkenna polttoainetta, mikä on kuitenkin se tärkein tekijä.

Useimmissa tapauksissa jää enemmän tulkinnan varaa, koska on mahdollista toimia myös päinvastaiseen suuntaan.  Ensimmäiseksi esimerkiksi otan YLEn 11/30 "Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä".  Samaa mieltä olevilla ei ole vaikeuksia.  Entä mitä vastaavat ehdokas ja äänestäjä, jotka ovat tyytyväisiä juuri nykyiseen tilanteeseen ja osaavat sen sanoa?  Entä miten he vastaavat, jos haluaisivat pitää vain ylikansalliset kurissa?

Vastaavasti HSn kysymyksestä 1/30 "Terveyskeskuksen lääkäri- ja hoitajakäyntien tulisi olla asiakkaalle maksuttomia" samaa mieltä olevat tietävät oikean vastauksen.  Mitä tekijä tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehdolla jonkin verran eri mieltä: alennettava vai korotettava nykyisiä maksuja.  Kalevan vaalikoneen liu'un paikka voisi olla keskellä, jos ei haluta muutosta.  Tämäkin on kuitenkin pelkkä arvaus.

Koska eri mieltä olevat joutuvat arpomaan vaihtoehdoista, jää ainakin jonkinlainen taktikoinnin mahdollisuus.  Onko "ei osaa sanoa" oikeasti keskellä vai kaukana?

lauantai 9. maaliskuuta 2019

Sotesopan keittoa seuratessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisyrityksiä seuratessa on huomioni kiinnittynyt moniin seikkoihin.  On varsin ymmärrettävää esittää arvostelua ilman korvaavaa vaihtoehtoa, koska sehän vaatisi enemmän perehtymistä ja altistaisi vasta-arvostelulle.

Asiantuntijoiden asema ja merkitys on jäänyt epämääräiseksi.  Tuskin soteuudistusta ovat ministerit itse kirjoittaneet ilman asiantuntijoita.  Toisaalta asiantuntijat ovat olleet myös valiokuntien kuultavina.  Silti toistuvasti näkemyksissä on ollut ristiriita.  Mahdollisia syitä on ainakin kolme.  Ensinnäkin, ovatko valmistelua ohjanneet poliittisesti asetetut rajat ja mahdollisesti myös "pörriäiset".  Myös valiokunnissa säädöksiä voidaan tulkita värittyneesti.  Lisäksi on mahdollista, että valmisteluun osallistuvien ja lausuntoja antavien asiantuntijoiden välissä on reviirieroja.

Asiantuntija ja asianosainen ovat myös sekoittuneet.  Oman käsitykseni mukaan henkilöstöryhmät, yhtymien johtajat, kuntapäättäjät sekä ihan erityisesti käätyjä kantavat kaupunkien johtajat ja pormestarit ovat enemmänkin asianosaisia ja vain pieneltä osalta riippumattomia asiantuntijoita.

Ihan erityisesti on ihmetyttänyt mieltymys nykyisiin rakenteisiin.  Maakuntahallintohan olisi merkinnyt lukemattomien kuntainliittojen loppua. Ilmeisesti monella on pelko oman luottamuspaikan menetyksestä ja sitä kautta jopa kunnallisjärjestöjen puolueverotulojen vähenemisestä.  Muutoin ei ole selitettävissä hallinnon suoraviivaistamisen kohtaama vastustus.

Osan maakuntien tehtävistä olisi voinut jättää liitettäväksi vasta myöhemmin.  Verotusoikeus sen sijaan on hyvin oleellinen puuttuva pala kokonaisuudesta.  Olen aivan varma, että tulevat hallitukset olisivat kyenneet tekemään tarvittavia korjauksia.  Tässä tullaan siihen, että yhdenasianliikkeet eivät voineet tukea uudistusta omista syistään juuri tätä esitystä.  Vihreille ei sopinut muutos ympäristöhallinnossa, perussuomalaisten mieliksi uudistukseen ei kytketty maahanmuuttoa, vasemmistoliiton mukaan yritystoiminta on suotavaa vain tappiollisena ja ruotsalaiset olisivat voineet kannattaa vain ministerin kautta.

On tietenkin mahdollista, että oikeasti asiat ovat riidelleet.  Tiedotusvälineissä toimittajien haastatellessa toisiaan toiminta on näyttäytynyt välillä saippuasarjalta, mikä ei välttämättä silti vastaa täysin todellisuutta.

tiistai 6. marraskuuta 2018

Sutta ja sekundaa 2

Yövalon on tarkoitus antaa vähän taustavaloa pimeässä.  Lidlin malli LIVARNOLUX HG00787D toimii uutena ihan ihanteellisesti.  Valo kuitenkin hiipuu varsin nopeasti.  Vuoden kuluttua jäljellä on vain pieni kiiluminen.  Versiot 03/2016 ja 03/2017 himmenivät samalla tavoin.