Järjestään vuoden 2019 eduskuntavaaleja varten tehdyt vaalikoneet käyttävät kaupallisista mielipidekyselyistä tuttua kaavaa. Käyttäjältä kysytään, kuinka paljon hän on samaa tai erimieltä annetuista kysymyksistä. Useimmiten osaamme vastata kysymykseen "ostatko auton/asunnon/puhelimen seuraavan puolen vuoden aikana". Kaavamainen ja painoarvoton kysely on helppo tulosten käsittelyn kannalta.
Joihinkin vaalikoneiden kysymyksiin kaavamaisuus sopii. YLEn 9/30 "Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin" on pelkkä mielipidekysymys, johon nämä mallit on tehty. HSn 2/30 "... vanhuksen omaisuutta tulisi käyttää hoivamaksujen kattamiseen" tai Kalevan kysymys polttomoottoriautojen kieltämisestä ovat myös kohtuullisen yksikäsitteisiä, koska joko toimitaan tai sitten ei. Näissä ei liene epäselvyyttä mielipiteestä, vaikka vastaaja olisi eri mieltä. Tosin Kalevan kysymys ei tarkenna polttoainetta, mikä on kuitenkin se tärkein tekijä.
Useimmissa tapauksissa jää enemmän tulkinnan varaa, koska on mahdollista toimia myös päinvastaiseen suuntaan. Ensimmäiseksi esimerkiksi otan YLEn 11/30 "Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä". Samaa mieltä olevilla ei ole vaikeuksia. Entä mitä vastaavat ehdokas ja äänestäjä, jotka ovat tyytyväisiä juuri nykyiseen tilanteeseen ja osaavat sen sanoa? Entä miten he vastaavat, jos haluaisivat pitää vain ylikansalliset kurissa?
Vastaavasti HSn kysymyksestä 1/30 "Terveyskeskuksen lääkäri- ja hoitajakäyntien tulisi olla asiakkaalle maksuttomia" samaa mieltä olevat tietävät oikean vastauksen. Mitä tekijä tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehdolla jonkin verran eri mieltä: alennettava vai korotettava nykyisiä maksuja. Kalevan vaalikoneen liu'un paikka voisi olla keskellä, jos ei haluta muutosta. Tämäkin on kuitenkin pelkkä arvaus.
Koska eri mieltä olevat joutuvat arpomaan vaihtoehdoista, jää ainakin jonkinlainen taktikoinnin mahdollisuus. Onko "ei osaa sanoa" oikeasti keskellä vai kaukana?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti