Henkilötietoja vuotaa vastakin

Yli 16000 suomalaisen henkilötiedot päätyivät tiedostojenjakopalvelimille.  Jos listalla on luettelotietojen lisäksi vain henkilötunnus, isompaa ongelmaa ei pitäisi olla.  Jos näiden tietojen perusteella saa pikavipin, puhelinliittymän tai verkkokauppatilauksen toiseen osoitteeseen, käytännöissä on paljon parantamista.
Henkilötunnus on suomalaisten yksilöimistä varten ja pitäisi siis rinnastaa auton rekisterinumeroon. Henkilön tunnistamiseen ei HETUn tietäminen pitäisi vaikuttaa minkään vertaa.  Esimerkiksi Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää sellaista salailukäytäntöä, joka on omiaan luomaan valheellista luottamusta henkilötunnukseen.  Viestintävirastossa perätäänkin henkilötunnusta parempia tunnistamisen muotoja.

Juhannusmietteitä

Tänään viettäisimme juhannusta, jollei 50-luvulla Suomessa olisi höyrähdetty työmarkkinajärjestöjen suunnitelmataloudelliseen vaatimukseen pompotella juhannusta aina lauantaille.  Tässäkin taidettiin ottaa hätiköiden mallia Ruotsista.  Taitavat naapurukset olla ainoita tässä asiassa.  Jopa Suomenlahden eteläpuolella juhla säilyi paikallaan.

Monia menneisyyden möhläyksiä on jälkeenpäin korjattu, mutta juhannuksen palauttaminen taitaa olla toivotonta.  Enpä usko adressinkaan auttavan.

Teollisuudella ja kaupalla on omat itsekkäät syynsä virtaviivaistaa työviikko.  Tosin molemmat ovat pyrkineet valtaamaan myös viikonloput.  Monella kansalaisella suurin syy viikonloppujuhlintaan taitaa olla sunnuntain tarjoama selviytymisaika ennen arkea.  Juhannuksen palauttaminen oikealle perinteiselle paikalleen ei kuitenkaan häiritsisi tätä ryyppyrytmiä merkittävästi.

Liikunta ei houkuta

Monissa yhteyksissä on todettu, että liikunnan väheneminen aiheuttaa yhä enemmän haittoja ja kustannuksia. Tilanteen korjaamiseksi on järjestetty lukuisia tilaisuuksia ja tempauksia. Yhteistä näille on, että ne eivät tavoita haluttuja kohderyhmiä. On kuin sokea puhuisi kuurolle.

Jo koululiikunnasta monet tympääntyvät loppuelämäkseen. Koululiikunnan muistan kilpailuina ja peleinä. Vaikka voimistelua ei paljon ollut, siinäkin harjoitukset tähtäsivät kilpailuliikkeisiin. Tämä on ymmärrettävää liikunnanopettajien ja nappulavalmentajien näkökulmasta. Monille oppilaille sopisi paremmin oman kunnon ja liikkuvuuden parantaminen ilman vähäisintäkään kilpailua ja vertailua.

Aikuisina työsuhdelippuja käyttävät muutoinkin liikkuvat, mutta ne eivät houkuttele liikkumattomia. Lipuista hyötyvät alan yrittäjät, mutta kansanterveyden kannalta niistä kannattaisi luopua. Kertyvät verovarat voisi käyttää paremmin kohdennettuina.

Kuntoilun yhteinen ongelma on, että liikkumaan houkuttelevat sitä harrastavat ja siitä pitävät sekä esim. urheilijat omilla kokemuksillaan. Liikkumaan houkutellaan mielikuvilla siitä, miten suorituksen jälkeen tulee hyvä olo. Nämä katteettomat endorfiiniväitteet on taannoin tutkimuksessakin todettu perättömiksi. Saattaa olla, että toisille liikunta tuottaa euforista tyydytystä. Tätä ei pitäisi yleistää.

Mielestäni liikunta pitää rinnastaa vaikka hampaiden harjaukseen. Ei se mitään huvia ole eikä sitä kukaan harrastukseen kerro, mutta hyödyllistä se on. Meille monille parasta liikunnassa on rääkin loppuminen.

Helppokäyttöisyyden vaikeus

Vuosi sitten oli uhka, että Sonera kerää vanhukselta puhelinlangan rullalle. Niinpä päätimme hankkia samalla sekä kännykän että pöytäpuhelimen joululahjaksi. Kummankin piti olla helppokäyttöinen.

Nyt vajaan vuoden kokemuksella voi todeta, että tuotteissa on vielä runsaasti kehittämistä. Syyksi suurten valmistajien haluttomuuteen tarjota helppokäyttöistä puhelinta voisi arvella tehtävän vaikeutta. Alla mainitut seikat koskevat mainittujen laitteiden lisäksi varmasti monia muitakin malleja. Ennen hankintaa kannattaa ehdottomasti lukea laitteen käyttöohje.

Kännykkä on Doro 330gsm. Se oli ensisilmäyksellä sopivan kokoinen ja ominaisuuksia oli aivan riittävästi.

• Jo ensimmäisiä asetuksia tehdessä tuli ilmi, että sivupainike ei sovi helppokäyttöpuhelimeen. Toisaalta painikkeen liikuttelu ja painaminen sekä toisaalta painikkeen käyttö yhdessä muiden näppäinten kanssa valikoissa on jopa vaativampaa kuin tavanomaisen puhelimen käyttäminen.
• Puhelun katkaisun ja virtanäppäimen yhdistäminen ei myöskään sovi helppokäyttöpuhelimeen.
• Lepotilassa puhelimen näyttö on täysin pimeä, joten puhelin voi epähuomiossa olla myös pitkän aikaa kiinni.

Tämän Doron valikko ei ole helpoimmasta päästä, mutta tämä seikka ei juurikaan haittaa laitteen käyttäjää. Satunnaiselle avustajalle se on haasteellinen.

Pöytäpuhelimeksi tuli ostettua Think TIT-900 GSM. Esittelytekstistä huolimatta tämä puhelin ei sovellu erityisen hyvin ikäihmisille.

• Pelkästään englanninkielisten näppäin- ja valikkotekstien vuoksi puhelin ei sovellu ikäihmisille. Kieli tosin mainittiin esitteessä, muttei oltu tarkkoina.
• Käyttöohje on painettu ikäihmisille sopimattomalla pienellä kirjasinlajilla. Käyttöohjeessa ei ole sisällysluetteloa, joten toimintojen hakeminen vaatii erityistä tarkkuutta. Lisäksi osa käyttöohjeesta on jäänyt englanniksi.
• Käyttöohjeessa ja puhelimen toiminnassa on ristiriitaisuuksia.
• Puhelimen näppäintoiminnot eivät ole johdonmukaisia. Kohderyhmälle näppäinten kaksoistoiminnot eivät yksinkertaisesti sovellu. Puhelun avaus- ja sulkunäppäimet pitää olla erillään ja paremmin merkittyjä.
• Pikavalinnat eivät ole aitoja. Ne ovat numeroiden toisintoja, joita pitää siis painaa pidempään. Vanhemmille ihmisille eivät eri pituiset painallukset ole helppoja.

Oma lukunsa on, että tämä laitteen toiminnassa on selviä puutteita.

• Akun varaustilaa osoittava palkki lienee hämäystä, koska akku loppuu palkin lyhentymättä.
• Joko virtakytkin on kehnoa tekoa tai laitteen käynnistyminen on hapuilevaa, mutta jokaisella käynnistyskerralla ei voinut olla varma toiminnasta.
• Kelloa pitää asettaa aikaan vähän väliä. Mihin tuota akkua oikein käytetään?
• Kansainvälisessä muodossa tallennetut numerot (+358..) näkyvät muodossa +?2#?358.. eivätkä toimi soitettaessa.
• Laite on käynyt jo kahdesti huollossa.

Molempien laitteiden käyttöohjeissa selostetaan näppäintoimintoja. Kuitenkin kohderyhmälle olisivat välttämättömiä tilanneohjeet, joissa kaikki tarvittavat valinnat selitetään aivan alusta pitäen.

Laitteiden numeronäppäimet ovat kookkaat ja hyvin merkityt. Tässä Doron kännykkä eroaa edukseen tavanomaisista matkapuhelimista.

Vaalikikkailua pitäisi välttää

Tämän syksyn kestoaihe vaalirahoituksesta voi pudottaa jonkin verran seuraavien vaalien äänestysprosenttia. Edustajiemme kovakorvaisuus kansan mielipidettä kohtaan mediamaksusta tai YLE-verosta pudottaa ehkäpä enemmän. Eduskunnan täydellinen piittaamattomuus kansalaismielipiteestä esimerkiksi autoveroasioissa on suorastaan rapauttanut kiinnostusta politiikkaan ja virkakuntaan. Tässä muutos tuli vasta EU:n painostuksen seurauksena.

Jos politiikan sisältö ei vastaa äänestäjien näkemyksiä, on turha odottaa vaalivilkkauden lisääntymistä vaalien aikaa tai tapaa muuttamalla.

Äänestysprosentin lasku ei johdu vaalikuukaudesta. Eduskuntavaalien siirtäminen pääsiäisen sekaan on epätoivoista kikkailua. Yhä harvempi vierailee vaalikojuilla ja vastaavasti tiedotusvälineiden merkitys kasvaa.

Tarja Cronberg pelasi uhkapeliä ja hävisi. Tämän ei todellakaan ole vaalijärjestelmän vika. Vaikka äänikynnys Pohjois-Karjalassa on prosenteissa korkea, ei se ole äänimääränä poikkeava. Pienillä luvuilla prosentit helposti hämäävät. Vaalilaskennan tahallinen mutkistaminen tuskin lisää kiinnostavuutta.

Vanhasen esitys kunnallis- ja EU-vaalien yhdistämisestä olisi tarkemman harkinnan arvoinen. Valtuustojen toimikauden yhtenäistäminen EU-parlamentin kanssa ei aiheuttane suurta ongelmaa.

Media, ihmisen paras ystävä?

Entinen sanomalehti Kalevan päätoimittaja Risto Uimonen julkaisi tänä syksynä kirjan "Median mahti", jossa käydään läpi julkisuuden paineessa paikkansa jättäneiden tapauksia. Uimonen on useissa yhteyksissä luonnehtinut median muuttumista sylikoirasta vallan vahtikoiraksi. Tämä koiravertaus saattaa kuvata kehitystä jopa enemmän kuin kirjoittaja tarkoittaakaan.

En ole mikään koirien tuntija, mutta oletan sylikoiran olevan säyseä kaikkia kohtaan. Sen sijaan vahtikoira pitää tuntemattomat loitolla. Omistajaansa se tottelee nöyrästi. Ja sanotaanhan, että koira ei pure ruokkivaa kättä.

Pisteveroille piste

Voi olla, että virvoitusjuoma- ja makeisveroja kannatetaan muka kansanterveyden nimissä. Tosiasiassa vaikutus voi olla jopa päinvastainen, koska verot ovat pelkästään määriin perustuvia sisällöstä riippumatta. Nämä verot ovatkin lähinnä fiskaalisia peitepuheista huolimatta.

Pisteveroilla on aina kilpailua vääristävä vaikutus, niin tässäkin. Virvoitusjuomaveron takia parhaita marja- ja hedelmämehuja ei kannata edes tuoda markkinoille kilpailemaan sokeriliemien kanssa. Makeisissakin on eroja, mutta ne eivät tule veroperusteissa esiin.

Toisaalta sokeristen virvoitusjuomien ja makeisten veroisia kansanterveyden vihollisia ovat monet muut vähemmän verotetut tuotteet. Esimerkkinä mainitsen nämä kotimaiset lettuhillot, joissa on sokerin ja lisäaineiden ohella vähän marjojakin. Toiseksi esimerkiksi otan kaakaojuomajauheet, joissa sokeriin on sotkettu vähän kaakaota.

Parempi lähtökohta olisikin energiaan tai sokerin määrään perustuva vero, jos jotain on välttämätöntä erikseen verottaa.